kiire

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *kiireh. Cognate to Finnish kiire and Votic tšiire. Possibly the same root as in dialectal Estonian and Finnish kiiras; from Proto-Germanic *gīraz, compare Old High German giri.

Pronunciation

  • (adjective) IPA(key): /ˈkiːːre/
  • (noun) IPA(key): /ˈkiːre/

Adjective

kiire (genitive kiire, partitive kiiret, comparative kiirem, superlative kõige kiirem or kiireim)

  1. fast

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
singular plural
nominative kiire kiired
accusative nom.
gen. kiire
genitive kiirete
partitive kiiret kiireid
illative kiiresse kiiretesse
kiireisse
inessive kiires kiiretes
kiireis
elative kiirest kiiretest
kiireist
allative kiirele kiiretele
kiireile
adessive kiirel kiiretel
kiireil
ablative kiirelt kiiretelt
kiireilt
translative kiireks kiireteks
kiireiks
terminative kiireni kiireteni
essive kiirena kiiretena
abessive kiireta kiireteta
comitative kiirega kiiretega
Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
singular plural
nominative kiire kiired
accusative nom.
gen. kiire
genitive kiirete
partitive kiiret kiireid
illative kiiresse kiiretesse
kiireisse
inessive kiires kiiretes
kiireis
elative kiirest kiiretest
kiireist
allative kiirele kiiretele
kiireile
adessive kiirel kiiretel
kiireil
ablative kiirelt kiiretelt
kiireilt
translative kiireks kiireteks
kiireiks
terminative kiireni kiireteni
essive kiirena kiiretena
abessive kiireta kiireteta
comitative kiirega kiiretega

Noun

kiire (genitive kiire, partitive kiiret)

  1. hurry, haste
  2. rush

Declension

Declension of kiire (ÕS type 1/ohutu, no gradation)
singular plural
nominative kiire kiired
accusative nom.
gen. kiire
genitive kiirete
partitive kiiret kiireid
illative kiiresse kiiretesse
kiireisse
inessive kiires kiiretes
kiireis
elative kiirest kiiretest
kiireist
allative kiirele kiiretele
kiireile
adessive kiirel kiiretel
kiireil
ablative kiirelt kiiretelt
kiireilt
translative kiireks kiireteks
kiireiks
terminative kiireni kiireteni
essive kiirena kiiretena
abessive kiireta kiireteta
comitative kiirega kiiretega
Declension of kiire (ÕS type 6/mõte, length gradation)
singular plural
nominative kiire kiired
accusative nom.
gen. kiire
genitive kiirete
partitive kiiret kiireid
illative kiiresse kiiretesse
kiireisse
inessive kiires kiiretes
kiireis
elative kiirest kiiretest
kiireist
allative kiirele kiiretele
kiireile
adessive kiirel kiiretel
kiireil
ablative kiirelt kiiretelt
kiireilt
translative kiireks kiireteks
kiireiks
terminative kiireni kiireteni
essive kiirena kiiretena
abessive kiireta kiireteta
comitative kiirega kiiretega

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːreˣ/, [ˈk̟iːre̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iːre
  • Syllabification(key): kii‧re
  • Hyphenation(key): kii‧re

Etymology 1

    From Proto-Finnic *kiireh (compare Estonian kiire, Votic tšiire).

    Noun

    kiire

    1. (uncountable) hurry, haste, rush
      Synonyms: haipakka, hoppu, kiirus
      Meillä on kiire junaan.
      We're in a hurry to catch the train.
      Tuotannossa tulee kiire, jos aiomme selvitä määräajassa.
      Production will be hurried if we are to meet the deadline.
      Kaikilla näyttää olevan kiire samaan paikkaan.
      Everyone seems to be in a hurry to get to the same place.
      Aina on kiire saada asiat tehtyä.
      There's always a hurry to get things done.
    2. (countable) Something that causes one to be busy or that occupies one's time.
      Minulla on ollut kiireitä.
      I have been busy.
    Declension
    Inflection of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
    nominative kiire kiireet
    genitive kiireen kiireiden
    kiireitten
    partitive kiirettä kiireitä
    illative kiireeseen kiireisiin
    kiireihin
    singular plural
    nominative kiire kiireet
    accusative nom. kiire kiireet
    gen. kiireen
    genitive kiireen kiireiden
    kiireitten
    partitive kiirettä kiireitä
    inessive kiireessä kiireissä
    elative kiireestä kiireistä
    illative kiireeseen kiireisiin
    kiireihin
    adessive kiireellä kiireillä
    ablative kiireeltä kiireiltä
    allative kiireelle kiireille
    essive kiireenä kiireinä
    translative kiireeksi kiireiksi
    abessive kiireettä kiireittä
    instructive — kiirein
    comitative See the possessive forms below.
    Possessive forms of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
    first-person singular possessor
    singular plural
    nominative kiireeni kiireeni
    accusative nom. kiireeni kiireeni
    gen. kiireeni
    genitive kiireeni kiireideni
    kiireitteni
    partitive kiirettäni kiireitäni
    inessive kiireessäni kiireissäni
    elative kiireestäni kiireistäni
    illative kiireeseeni kiireisiini
    kiireihini
    adessive kiireelläni kiireilläni
    ablative kiireeltäni kiireiltäni
    allative kiireelleni kiireilleni
    essive kiireenäni kiireinäni
    translative kiireekseni kiireikseni
    abessive kiireettäni kiireittäni
    instructive — —
    comitative — kiireineni
    second-person singular possessor
    singular plural
    nominative kiireesi kiireesi
    accusative nom. kiireesi kiireesi
    gen. kiireesi
    genitive kiireesi kiireidesi
    kiireittesi
    partitive kiirettäsi kiireitäsi
    inessive kiireessäsi kiireissäsi
    elative kiireestäsi kiireistäsi
    illative kiireeseesi kiireisiisi
    kiireihisi
    adessive kiireelläsi kiireilläsi
    ablative kiireeltäsi kiireiltäsi
    allative kiireellesi kiireillesi
    essive kiireenäsi kiireinäsi
    translative kiireeksesi kiireiksesi
    abessive kiireettäsi kiireittäsi
    instructive — —
    comitative — kiireinesi
    first-person plural possessor
    singular plural
    nominative kiireemme kiireemme
    accusative nom. kiireemme kiireemme
    gen. kiireemme
    genitive kiireemme kiireidemme
    kiireittemme
    partitive kiirettämme kiireitämme
    inessive kiireessämme kiireissämme
    elative kiireestämme kiireistämme
    illative kiireeseemme kiireisiimme
    kiireihimme
    adessive kiireellämme kiireillämme
    ablative kiireeltämme kiireiltämme
    allative kiireellemme kiireillemme
    essive kiireenämme kiireinämme
    translative kiireeksemme kiireiksemme
    abessive kiireettämme kiireittämme
    instructive — —
    comitative — kiireinemme
    second-person plural possessor
    singular plural
    nominative kiireenne kiireenne
    accusative nom. kiireenne kiireenne
    gen. kiireenne
    genitive kiireenne kiireidenne
    kiireittenne
    partitive kiirettänne kiireitänne
    inessive kiireessänne kiireissänne
    elative kiireestänne kiireistänne
    illative kiireeseenne kiireisiinne
    kiireihinne
    adessive kiireellänne kiireillänne
    ablative kiireeltänne kiireiltänne
    allative kiireellenne kiireillenne
    essive kiireenänne kiireinänne
    translative kiireeksenne kiireiksenne
    abessive kiireettänne kiireittänne
    instructive — —
    comitative — kiireinenne
    third-person possessor
    singular plural
    nominative kiireensä kiireensä
    accusative nom. kiireensä kiireensä
    gen. kiireensä
    genitive kiireensä kiireidensä
    kiireittensä
    partitive kiirettään
    kiirettänsä     		kiireitään
    kiireitänsä
    inessive kiireessään
    kiireessänsä     		kiireissään
    kiireissänsä
    elative kiireestään
    kiireestänsä     		kiireistään
    kiireistänsä
    illative kiireeseensä kiireisiinsä
    kiireihinsä
    adessive kiireellään
    kiireellänsä     		kiireillään
    kiireillänsä
    ablative kiireeltään
    kiireeltänsä     		kiireiltään
    kiireiltänsä
    allative kiireelleen
    kiireellensä     		kiireilleen
    kiireillensä
    essive kiireenään
    kiireenänsä     		kiireinään
    kiireinänsä
    translative kiireekseen
    kiireeksensä     		kiireikseen
    kiireiksensä
    abessive kiireettään
    kiireettänsä     		kiireittään
    kiireittänsä
    instructive — —
    comitative — kiireineen
    kiireinensä
    Derived terms

    Further reading

    Etymology 2

      From Proto-Finnic *kiirek, probably borrowed from Baltic (compare Latvian šķire, Lithuanian skỹris).

      Noun

      kiire (archaic)

      1. (anatomy) vertex
        Synonym: päälaki
      Usage notes

      Now only known from the set phrase kiireestä kantapäähän (“from head to toe”).

      Declension
      Inflection of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
      nominative kiire kiireet
      genitive kiireen kiireiden
      kiireitten
      partitive kiirettä kiireitä
      illative kiireeseen kiireisiin
      kiireihin
      singular plural
      nominative kiire kiireet
      accusative nom. kiire kiireet
      gen. kiireen
      genitive kiireen kiireiden
      kiireitten
      partitive kiirettä kiireitä
      inessive kiireessä kiireissä
      elative kiireestä kiireistä
      illative kiireeseen kiireisiin
      kiireihin
      adessive kiireellä kiireillä
      ablative kiireeltä kiireiltä
      allative kiireelle kiireille
      essive kiireenä kiireinä
      translative kiireeksi kiireiksi
      abessive kiireettä kiireittä
      instructive — kiirein
      comitative See the possessive forms below.
      Possessive forms of kiire (Kotus type 48/hame, no gradation)
      first-person singular possessor
      singular plural
      nominative kiireeni kiireeni
      accusative nom. kiireeni kiireeni
      gen. kiireeni
      genitive kiireeni kiireideni
      kiireitteni
      partitive kiirettäni kiireitäni
      inessive kiireessäni kiireissäni
      elative kiireestäni kiireistäni
      illative kiireeseeni kiireisiini
      kiireihini
      adessive kiireelläni kiireilläni
      ablative kiireeltäni kiireiltäni
      allative kiireelleni kiireilleni
      essive kiireenäni kiireinäni
      translative kiireekseni kiireikseni
      abessive kiireettäni kiireittäni
      instructive — —
      comitative — kiireineni
      second-person singular possessor
      singular plural
      nominative kiireesi kiireesi
      accusative nom. kiireesi kiireesi
      gen. kiireesi
      genitive kiireesi kiireidesi
      kiireittesi
      partitive kiirettäsi kiireitäsi
      inessive kiireessäsi kiireissäsi
      elative kiireestäsi kiireistäsi
      illative kiireeseesi kiireisiisi
      kiireihisi
      adessive kiireelläsi kiireilläsi
      ablative kiireeltäsi kiireiltäsi
      allative kiireellesi kiireillesi
      essive kiireenäsi kiireinäsi
      translative kiireeksesi kiireiksesi
      abessive kiireettäsi kiireittäsi
      instructive — —
      comitative — kiireinesi
      first-person plural possessor
      singular plural
      nominative kiireemme kiireemme
      accusative nom. kiireemme kiireemme
      gen. kiireemme
      genitive kiireemme kiireidemme
      kiireittemme
      partitive kiirettämme kiireitämme
      inessive kiireessämme kiireissämme
      elative kiireestämme kiireistämme
      illative kiireeseemme kiireisiimme
      kiireihimme
      adessive kiireellämme kiireillämme
      ablative kiireeltämme kiireiltämme
      allative kiireellemme kiireillemme
      essive kiireenämme kiireinämme
      translative kiireeksemme kiireiksemme
      abessive kiireettämme kiireittämme
      instructive — —
      comitative — kiireinemme
      second-person plural possessor
      singular plural
      nominative kiireenne kiireenne
      accusative nom. kiireenne kiireenne
      gen. kiireenne
      genitive kiireenne kiireidenne
      kiireittenne
      partitive kiirettänne kiireitänne
      inessive kiireessänne kiireissänne
      elative kiireestänne kiireistänne
      illative kiireeseenne kiireisiinne
      kiireihinne
      adessive kiireellänne kiireillänne
      ablative kiireeltänne kiireiltänne
      allative kiireellenne kiireillenne
      essive kiireenänne kiireinänne
      translative kiireeksenne kiireiksenne
      abessive kiireettänne kiireittänne
      instructive — —
      comitative — kiireinenne
      third-person possessor
      singular plural
      nominative kiireensä kiireensä
      accusative nom. kiireensä kiireensä
      gen. kiireensä
      genitive kiireensä kiireidensä
      kiireittensä
      partitive kiirettään
      kiirettänsä       		kiireitään
      kiireitänsä
      inessive kiireessään
      kiireessänsä       		kiireissään
      kiireissänsä
      elative kiireestään
      kiireestänsä       		kiireistään
      kiireistänsä
      illative kiireeseensä kiireisiinsä
      kiireihinsä
      adessive kiireellään
      kiireellänsä       		kiireillään
      kiireillänsä
      ablative kiireeltään
      kiireeltänsä       		kiireiltään
      kiireiltänsä
      allative kiireelleen
      kiireellensä       		kiireilleen
      kiireillensä
      essive kiireenään
      kiireenänsä       		kiireinään
      kiireinänsä
      translative kiireekseen
      kiireeksensä       		kiireikseen
      kiireiksensä
      abessive kiireettään
      kiireettänsä       		kiireittään
      kiireittänsä
      instructive — —
      comitative — kiireineen
      kiireinensä
      Derived terms

      Further reading

      Anagrams

      Ingrian

      Etymology 1

      From Proto-Finnic *kiireh. Cognates include Finnish kiire and Estonian kiire.

      Pronunciation

      • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːr]
      • (Soikkola) IPA(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]
      • Rhymes: -iːr, -iːre
      • Hyphenation: kii‧re

      Noun

      kiire

      1. haste, hurry

      Adjective

      kiire (comparative kiiremp)

      1. quick, hasty
      Declension
      Declension of kiire (type 6/lähe, no gradation)
      singular plural
      nominative kiire kiireet
      genitive kiireen kiirein
      partitive kiirettä kiireitä
      illative kiireesse kiireisse
      inessive kiirees kiireis
      elative kiireest kiireist
      allative kiireelle kiireille
      adessive kiireel kiireil
      ablative kiireelt kiireilt
      translative kiireeks kiireiks
      essive kiireennä, kiireen kiireinnä, kiirein
      exessive1) kiireent kiireint
      1) obsolete
      *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
      **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
      Soikkola declension of kiire (type 6/lähe, no gradation)
      singular plural
      nominative kiire kiirehet,
      kiireet
      genitive kiirehen kiirehiin
      partitive kiirettä,
      kiireht             		kiirehiä
      illative kiirehesse kiirehisse
      inessive kiirehees kiirehiis
      elative kiirehest kiirehist
      allative kiirehelle kiirehille
      adessive kiireheel kiirehiil
      ablative kiirehelt kiirehilt
      translative kiireheks kiirehiks
      essive kiirehennä,
      kiireheen             		kiirehinnä,
      kiirehiin
      exessive1) kiirehent kiirehint
      1) Obsolete
      *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
      Synonyms
      Derived terms

      Etymology 2

      See the etymology of the corresponding lemma form.

      Pronunciation

      • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːr]
      • (Soikkola) IPA(key): /ˈkiːre/, [ˈkiːre̞]
      • Rhymes: -iːr, -iːre
      • Hyphenation: kii‧re

      Adverb

      kiire

      1. (dialectal) alternative form of kiiree

      References

      • V. I. Junus (1936), Iƶoran Keelen Grammatikka‎[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 65
      • Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 174
      • Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachkov (2014), Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎[4], →ISBN, page 72
      This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.