spesiaalistua

Finnish

Etymology

spesiaalistaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈspesiɑːlistuɑˣ/, [ˈs̠pe̞s̠iˌɑ̝ːlis̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): spe‧si‧aa‧lis‧tu‧a
  • Hyphenation(key): spe‧si‧aa‧lis‧tua

Verb

spesiaalistua (rare)

  1. (intransitive) to specialize

Conjugation

Inflection of spesiaalistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spesiaalistun en spesiaalistu 1st sing. olen spesiaalistunut en ole spesiaalistunut
2nd sing. spesiaalistut et spesiaalistu 2nd sing. olet spesiaalistunut et ole spesiaalistunut
3rd sing. spesiaalistuu ei spesiaalistu 3rd sing. on spesiaalistunut ei ole spesiaalistunut
1st plur. spesiaalistumme emme spesiaalistu 1st plur. olemme spesiaalistuneet emme ole spesiaalistuneet
2nd plur. spesiaalistutte ette spesiaalistu 2nd plur. olette spesiaalistuneet ette ole spesiaalistuneet
3rd plur. spesiaalistuvat eivät spesiaalistu 3rd plur. ovat spesiaalistuneet eivät ole spesiaalistuneet
passive spesiaalistutaan ei spesiaalistuta passive on spesiaalistuttu ei ole spesiaalistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spesiaalistuin en spesiaalistunut 1st sing. olin spesiaalistunut en ollut spesiaalistunut
2nd sing. spesiaalistuit et spesiaalistunut 2nd sing. olit spesiaalistunut et ollut spesiaalistunut
3rd sing. spesiaalistui ei spesiaalistunut 3rd sing. oli spesiaalistunut ei ollut spesiaalistunut
1st plur. spesiaalistuimme emme spesiaalistuneet 1st plur. olimme spesiaalistuneet emme olleet spesiaalistuneet
2nd plur. spesiaalistuitte ette spesiaalistuneet 2nd plur. olitte spesiaalistuneet ette olleet spesiaalistuneet
3rd plur. spesiaalistuivat eivät spesiaalistuneet 3rd plur. olivat spesiaalistuneet eivät olleet spesiaalistuneet
passive spesiaalistuttiin ei spesiaalistuttu passive oli spesiaalistuttu ei ollut spesiaalistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spesiaalistuisin en spesiaalistuisi 1st sing. olisin spesiaalistunut en olisi spesiaalistunut
2nd sing. spesiaalistuisit et spesiaalistuisi 2nd sing. olisit spesiaalistunut et olisi spesiaalistunut
3rd sing. spesiaalistuisi ei spesiaalistuisi 3rd sing. olisi spesiaalistunut ei olisi spesiaalistunut
1st plur. spesiaalistuisimme emme spesiaalistuisi 1st plur. olisimme spesiaalistuneet emme olisi spesiaalistuneet
2nd plur. spesiaalistuisitte ette spesiaalistuisi 2nd plur. olisitte spesiaalistuneet ette olisi spesiaalistuneet
3rd plur. spesiaalistuisivat eivät spesiaalistuisi 3rd plur. olisivat spesiaalistuneet eivät olisi spesiaalistuneet
passive spesiaalistuttaisiin ei spesiaalistuttaisi passive olisi spesiaalistuttu ei olisi spesiaalistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. spesiaalistu älä spesiaalistu 2nd sing. — —
3rd sing. spesiaalistukoon älköön spesiaalistuko 3rd sing. olkoon spesiaalistunut älköön olko spesiaalistunut
1st plur. spesiaalistukaamme älkäämme spesiaalistuko 1st plur. — —
2nd plur. spesiaalistukaa älkää spesiaalistuko 2nd plur. — —
3rd plur. spesiaalistukoot älkööt spesiaalistuko 3rd plur. olkoot spesiaalistuneet älkööt olko spesiaalistuneet
passive spesiaalistuttakoon älköön spesiaalistuttako passive olkoon spesiaalistuttu älköön olko spesiaalistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spesiaalistunen en spesiaalistune 1st sing. lienen spesiaalistunut en liene spesiaalistunut
2nd sing. spesiaalistunet et spesiaalistune 2nd sing. lienet spesiaalistunut et liene spesiaalistunut
3rd sing. spesiaalistunee ei spesiaalistune 3rd sing. lienee spesiaalistunut ei liene spesiaalistunut
1st plur. spesiaalistunemme emme spesiaalistune 1st plur. lienemme spesiaalistuneet emme liene spesiaalistuneet
2nd plur. spesiaalistunette ette spesiaalistune 2nd plur. lienette spesiaalistuneet ette liene spesiaalistuneet
3rd plur. spesiaalistunevat eivät spesiaalistune 3rd plur. lienevät spesiaalistuneet eivät liene spesiaalistuneet
passive spesiaalistuttaneen ei spesiaalistuttane passive lienee spesiaalistuttu ei liene spesiaalistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st spesiaalistua present spesiaalistuva spesiaalistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spesiaalistuakseni spesiaalistuaksemme
2nd spesiaalistuaksesi spesiaalistuaksenne
3rd spesiaalistuakseen
spesiaalistuaksensa
past spesiaalistunut spesiaalistuttu
2nd inessive2 spesiaalistuessa spesiaalistuttaessa agent4 spesiaalistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spesiaalistuessani spesiaalistuessamme
2nd spesiaalistuessasi spesiaalistuessanne
3rd spesiaalistuessaan
spesiaalistuessansa
negative spesiaalistumaton
instructive spesiaalistuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive spesiaalistumassa —
elative spesiaalistumasta —
illative spesiaalistumaan —
adessive spesiaalistumalla —
abessive spesiaalistumatta —
instructive spesiaalistuman spesiaalistuttaman
4th3 verbal noun spesiaalistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spesiaalistumaisillani spesiaalistumaisillamme
2nd spesiaalistumaisillasi spesiaalistumaisillanne
3rd spesiaalistumaisillaan
spesiaalistumaisillansa

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.