ronka

See also: Rönkä

Norwegian Bokmål

Verb

ronka

  1. misspelling of runka

Norwegian Nynorsk

Verb

ronka

  1. misspelling of runka

Samogitian

Etymology

From Proto-Balto-Slavic *ránkāˀ.

Noun

ronka f

  1. arm, hand

Declension

Declension of ronka
singular dual plural
nominative ronka ronkė ronkas
genitive ronkas ronku ronku
dative ronkā ronkuom ronkuoms
accusative ronka ronkė ronkas
instrumental ronko ronkuom ronkuoms
locative ronkuo ronkuos ronkuos
vocative ronka ronkė ronkas