noin

See also: nóin and nòin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnoi̯n/, [ˈno̞i̯n]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -oin
  • Syllabification(key): noin
  • Hyphenation(key): noin

Etymology 1

Originally the instructive plural of nuo.

Adverb

noin

  1. so, in that way, like that (in a way that the person being spoken to shows or indicates)
    Coordinate terms: niin, näin
    Tee se noin!
    Do it like that!

Preposition

noin

  1. about, around, approximately, some
    noin kaksi metriä ― about two metres

Pronoun

noin

  1. (indefinite) instructive plural of nuo
Alternative forms
  • noi (colloquial)
  • nuin, nuoin, nuon (dialectal)
  • nui (dialectal, colloquial)
Usage notes
Dialectal synonyms for noin (“so, like that”) (map)
Standard Finnish noin
Southern Southwest Finland

(Eteläinen Varsinais-Suomi)
[Southwestern dialects]

Angelniemi, Halikko, Karuna, Kiikala, Kuusjoki, Muurla, Paimio, Perniö, Pertteli, Sauvo noin
Northern Southwest Finland

(Pohjoinen Varsinais-Suomi)
[Southwestern dialects]

Eurajoki, Hinnerjoki, Kalanti, Karjala, Kiukainen, Kustavi, Laitila, Lokalahti, Mynämäki, Pyhäranta, Rauma, Rymättylä, Taivassalo noin
Southwest Finnish Highlands

(Varsinais-Suomen ylämaa)
[Southwestern transitional dialects]

Aura, Lieto, Maaria, Paattinen, Pöytyä, Somero, Yläne noin
Western Uusimaa

(Länsi-Uusimaa)
[Southwestern transitional dialects]

Nummi, Pusula, Pyhäjärvi (Ul), Vihti noin
Southern Satakunta

(Etelä-Satakunta)
[Southwestern transitional dialects]

Alastaro, Huittinen, Kauvatsa, Kokemäki, Loimaa, Punkalaidun, Vampula noin
Western Satakunta

(Länsi-Satakunta)
[Southwestern transitional dialects]

Ahlainen, Merikarvia, Pomarkku, Siikainen nuin
Nakkila, Noormarkku, Pori, Siikainen noin
Merikarvia, Pomarkku nuon
Northern Satakunta

(Pohjois-Satakunta)
[Tavastian dialects]

Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Karkku, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Parkano, Suoniemi, Tyrvää, Viljakkala noin
Honkajoki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Parkano nuon
Northern Tavastia

(Pohjois-Häme)
[Tavastian dialects]

Eräjärvi, Hattula, Hauho, Kangasala, Kuhmalahti, Kuorevesi, Kylmäkoski, Lempäälä, Luopioinen, Längelmäki, Messukylä, Orivesi, Ruovesi, Sahalahti, Sääksmäki, Teisko, Tottijärvi, Urjala, Viiala, Vilppula, Virrat noin
Längelmäki, Pälkäne, Ruovesi, Teisko noini
Kuorevesi, Virrat nuon
Southern Tavastia

(Etelä-Häme)
[Tavastian dialects]

Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Tammela, Tuusula noin
Loppi noini
Southeastern Tavastia

(Kaakkois-Häme)
[Tavastian dialects]

Asikkala, Askola, Heinola, Hollola, Lammi, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila noin
Askola, Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila noon
Hollola, Hämeenkoski noini
Hollola nuon
Lammi nuin
Orimattila non
Kymenlaakso
[Tavastian dialects] 		Elimäki, Gogland (Suursaari), Iitti, Jaala, Kymi, Lapinjärvi, Ruotsinpyhtää, Sippola, Valkeala noin
Iitti noini
Kymi non
Southern Ostrobothnia

(Etelä-Pohjanmaa)
[South Ostrobothnian dialects]

Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Lapväärtti, Nurmo, Seinäjoki, Teuva, Töysä, Vähäkyrö, Ylihärmä nuon
Ilmajoki, Isojoki, Kauhajoki, Nurmo noin
Isojoki nuin
Laihia noini
Central Ostrobothnia

(Keski-Pohjanmaa)
[Central and North Ostrobothnian dialects]

Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Kalajoki, Kaustinen, Lestijärvi, Lohtaja, Nivala, Perho, Piippola, Pyhäjoki, Rautio, Saloinen, Sievi, Toholampi, Veteli, Ylivieska nuin
Himanka, Perho, Pulkkila noin
Northern Ostrobothnia

(Pohjois-Pohjanmaa)
[Central and North Ostrobothnian dialects]

Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulujoki, Oulunsalo, Paavola, Pattijoki, Pudasjärvi, Raahe, Rantsila, Ranua, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti nuin
Ii, Oulunsalo noin
Lapland

(Peräpohjola)
[Lapland dialects]

Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Lyngen (Jyykeä/Yykeä), Nordreisa (Raisi), Rovaniemi, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Vadsø (Vesisaari) nuin
Nordreisa (Raisi), Rovaniemi, Savukoski, Utsjoki noin
Rovaniemi, Vadsø (Vesisaari) nuoin
Kittilä nuon
Westrobothnia

(Länsi-Pohja)
[Lapland dialects]

Alatornio, Karunki, Kolari, Pello, Ylitornio nuin
Pajala, Vittangi (Vittanki), Ylitornio noin
Pajala, Vittangi (Vittanki) nuon
Jukkasjärvi nuoin
Vittangi (Vittanki) noon
Kainuu
[Savonian dialects] 		Hyrynsalmi, Kuhmo, Kuusamo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala, Vuolijoki nuin
Hyrynsalmi, Sotkamo, Vaala noin
Northern Central Finland

(Pohjoinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Konginkangas, Konnevesi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Sumiainen, Viitasaari, Äänekoski nuin
Pihtipudas, Viitasaari, Äänekoski noin
Western Central Finland

(Läntinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Alajärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Ähtäri noin
Alajärvi, Keuruu, Soini nuin
Keuruu nuon
Southern Central Finland

(Eteläinen Keski-Suomi)
[Savonian dialects]

Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Pertunmaa, Sysmä noin
Pertunmaa noon
Northern Savonia

(Pohjois-Savo)
[Savonian dialects]

Heinävesi, Iisalmi, Jäppilä, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Riistavesi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Säyneinen, Tervo, Tuusniemi, Vehmersalmi, Vesanto, Vieremä nuin
Lapinlahti, Maaninka, Nilsiä, Suonenjoki, Virtasalmi noin
Heinävesi, Jäppilä, Leppävirta nuoin
Pieksämäki, Rantasalmi nuon
Southern Savonia

(Etelä-Savo)
[Savonian dialects]

Anttola, Enonkoski, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Puumala, Sulkava, Sääminki nuin
Anttola, Hirvensalmi, Juva, Mikkeli, Mäntyharju, Ristiina, Sulkava noin
Juva, Kerimäki nuon
Juva, Sulkava nuoin
Mäntyharju noon
Northern Karelia

(Pohjois-Karjala)
[Savonian dialects]

Eno, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kiihtelysvaara, Kitee, Kontiolahti, Nurmes, Pielisjärvi, Polvijärvi, Tohmajärvi, Valtimo, Värtsilä nuin
Ilomantsi, Juuka, Kitee, Korabselki (Korpiselkä), Nurmes, Pielisjärvi, Ruskeala noin
Kiihtelysvaara, Kitee, Rääkkylä nuon
Kitee nuoin
Central Karelia

(Keski-Karjala)
[Southeastern dialects]

Gromovo (Sakkola), Kharlu (Harlu), Melnikovskoye (Räisälä), Otradnoye (Pyhäjärvi (Vpl)), Parikkala, Sevastyanovskoye (Kaukola), Sosnovo (Rautu), Zaporozhskoye (Metsäpirtti) nuoin
Gromovo (Sakkola), Kharlu (Harlu), Kurkijoki, Melnikovskoye (Räisälä), Sevastyanovskoye (Kaukola), Sosnovo (Rautu), Yakkima (Jaakkima) nuon
Khiytola (Hiitola), Priozersk (Käkisalmi), Saari, Sevastyanovskoye (Kaukola) noin
Gromovo (Sakkola), Khiytola (Hiitola), Priozersk (Käkisalmi) nuin
Southern Karelia

(Etelä-Karjala)
[Southeastern dialects]

Joutseno, Kamennogorsk (Antrea), Lappee, Lemi, Lesogorsky (Jääski), Nuijamaa, Ozyorskoye (Vuoksenranta), Pervomayskoye (Kivennapa), Pionerskoye (Kuolemajärvi), Pobeda (Kanneljärvi), Polyany (Uusikirkko (Vpl)), Pravdino (Muolaa), Primorsk (Koivisto), Rautjärvi, Ruokolahti, Sovetsky (Johannes), Suomenniemi, Svobodnoye (Kirvu), Taipalsaari, Veshchevo (Heinjoki), Äyräpää nuoin
Bolshoy Tyuters (Tytärsaari), Kamennogorsk (Antrea), Lappee, Lemi, Lesogorsky (Jääski), Luumäki, Michurinskoye (Valkjärvi), Pervomayskoye (Kivennapa), Polyany (Uusikirkko (Vpl)), Primorsk (Koivisto), Savitaipale, Suomenniemi, Veshchevo (Heinjoki), Virolahti, Vuoksela, Vyborg (Viipuri), Ylämaa noin
Joutseno, Kondratyevo (Säkkijärvi), Lappee, Ozyorskoye (Vuoksenranta), Rautjärvi, Savitaipale, Suomenniemi, Svobodnoye (Kirvu), Veshchevo (Heinjoki), Virolahti, Vyborg (Viipuri), Yashino (Vahviala), Ylämaa nuon
Bolshoy Tyuters (Tytärsaari), Lesogorsky (Jääski), Rautjärvi, Savitaipale, Suomenniemi, Svobodnoye (Kirvu), Virolahti, Zelenogorsk (Terijoki) nuin
Ingria

(Inkeri)
[Southeastern dialects]

Beloostrov (Valkeasaari), Dudergof (Tuutari/Tuuteri), Kobrino (Koprina), Lembolovo (Lempaala), Ribovo (Rääpyvä), Shundorovo (Hietamäki), Toksovo (Toksova), Yarvosol (Järvisaari) nuoin
Kallivere/Kallivieri, Kobrino (Koprina), Koltushi (Keltto), Slavyanka (Venjoki), Vuoly (Vuole/Vuolee), Yarvosol (Järvisaari) noin
Martyshkino (Tyrö), Toksovo (Toksova), Vuoly (Vuole/Vuolee) nuon
Martyshkino (Tyrö), Shundorovo (Hietamäki) nuin
Värmland

(Vermlanti)
[Savonian dialects]

Värmland (Vermlanti) nuin

nuoin

The classification of and data for regional dialects is based on pre-1950s data. Since the 1950s, the dialects have become increasingly mixed, levelled and influenced by Standard Finnish. Besides Standard Finnish, a relatively uniform and originally urban 'colloquial Finnish' is beginning to emerge in their place, especially in the cities.

(edit data)

Sources: Suomen murteiden sanakirja by Kotimaisten kielten keskus (CC BY 4.0)

Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Noun

noin

  1. instructive plural of noki

Anagrams

Ingrian

Etymology

Instructive of noo. Compare Finnish noin.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈnoi̯n/, [ˈno̞i̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈnoi̯n/, [ˈno̞i̯n]
  • Rhymes: -oi̯n
  • Hyphenation: noin

Adverb

noin

  1. so (in that way, that the speaker indicates)

Usage notes

  • Noin is used deictically (having a referent outside the linguistic context), while niin is used anaphorically (having a referent inside the linguistic context). Compare a similar difference between noo (“those”) and neet (“these, those”).
  • Noin refers to something far away from the speaker, while näin refers to something close by the speaker. Compare a similar difference between noo (“those”) and nämät (“these”).

References

  • Ruben E. Nirvi (1971), Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 344

Tetum

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Noun

noin

  1. mind, conscience
    Synonym: (East Timor) konxiénsia

Derived terms

  • noin-aat (“hostile”)
  • noin-na'in (“generous”)

References

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.