esine

Finnish

Etymology

esi- (“fore-”) +‎ -ine. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1842. Compare Estonian ese.

According to Häkkinen (2004), Schildt later preferred esile (with -le), but esine (which Schildt later thought sounded too similar to jalkine and käsine and thus like a term for clothing) remained in use.[1]

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈesineˣ/, [ˈe̞s̠ine̞(ʔ)]
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -esine
  • Syllabification(key): e‧si‧ne
  • Hyphenation(key): esi‧ne

Noun

esine

  1. object, item, thing (that is physical, concrete, tangible)
  2. artifact (object made or shaped by hand)

Declension

Inflection of esine (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative esine esineet
genitive esineen esineiden
esineitten
partitive esinettä esineitä
illative esineeseen esineisiin
esineihin
singular plural
nominative esine esineet
accusative nom. esine esineet
gen. esineen
genitive esineen esineiden
esineitten
partitive esinettä esineitä
inessive esineessä esineissä
elative esineestä esineistä
illative esineeseen esineisiin
esineihin
adessive esineellä esineillä
ablative esineeltä esineiltä
allative esineelle esineille
essive esineenä esineinä
translative esineeksi esineiksi
abessive esineettä esineittä
instructive — esinein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of esine (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative esineeni esineeni
accusative nom. esineeni esineeni
gen. esineeni
genitive esineeni esineideni
esineitteni
partitive esinettäni esineitäni
inessive esineessäni esineissäni
elative esineestäni esineistäni
illative esineeseeni esineisiini
esineihini
adessive esineelläni esineilläni
ablative esineeltäni esineiltäni
allative esineelleni esineilleni
essive esineenäni esineinäni
translative esineekseni esineikseni
abessive esineettäni esineittäni
instructive — —
comitative — esineineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative esineesi esineesi
accusative nom. esineesi esineesi
gen. esineesi
genitive esineesi esineidesi
esineittesi
partitive esinettäsi esineitäsi
inessive esineessäsi esineissäsi
elative esineestäsi esineistäsi
illative esineeseesi esineisiisi
esineihisi
adessive esineelläsi esineilläsi
ablative esineeltäsi esineiltäsi
allative esineellesi esineillesi
essive esineenäsi esineinäsi
translative esineeksesi esineiksesi
abessive esineettäsi esineittäsi
instructive — —
comitative — esineinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative esineemme esineemme
accusative nom. esineemme esineemme
gen. esineemme
genitive esineemme esineidemme
esineittemme
partitive esinettämme esineitämme
inessive esineessämme esineissämme
elative esineestämme esineistämme
illative esineeseemme esineisiimme
esineihimme
adessive esineellämme esineillämme
ablative esineeltämme esineiltämme
allative esineellemme esineillemme
essive esineenämme esineinämme
translative esineeksemme esineiksemme
abessive esineettämme esineittämme
instructive — —
comitative — esineinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative esineenne esineenne
accusative nom. esineenne esineenne
gen. esineenne
genitive esineenne esineidenne
esineittenne
partitive esinettänne esineitänne
inessive esineessänne esineissänne
elative esineestänne esineistänne
illative esineeseenne esineisiinne
esineihinne
adessive esineellänne esineillänne
ablative esineeltänne esineiltänne
allative esineellenne esineillenne
essive esineenänne esineinänne
translative esineeksenne esineiksenne
abessive esineettänne esineittänne
instructive — —
comitative — esineinenne
third-person possessor
singular plural
nominative esineensä esineensä
accusative nom. esineensä esineensä
gen. esineensä
genitive esineensä esineidensä
esineittensä
partitive esinettään
esinettänsä 		esineitään
esineitänsä
inessive esineessään
esineessänsä 		esineissään
esineissänsä
elative esineestään
esineestänsä 		esineistään
esineistänsä
illative esineeseensä esineisiinsä
esineihinsä
adessive esineellään
esineellänsä 		esineillään
esineillänsä
ablative esineeltään
esineeltänsä 		esineiltään
esineiltänsä
allative esineelleen
esineellensä 		esineilleen
esineillensä
essive esineenään
esineenänsä 		esineinään
esineinänsä
translative esineekseen
esineeksensä 		esineikseen
esineiksensä
abessive esineettään
esineettänsä 		esineittään
esineittänsä
instructive — —
comitative — esineineen
esineinensä

Derived terms

compounds

References

  1. ^ Häkkinen, Kaisa (2004), Nykysuomen etymologinen sanakirja [Modern Finnish Etymological Dictionary] (in Finnish), Juva: WSOY, →ISBN

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.