erikoissanasto

Finnish

Etymology

erikois- +‎ sanasto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerikoi̯sˌsɑnɑsto/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌs̠ɑ̝nɑ̝s̠to̞]
  • Rhymes: -ɑnɑsto
  • Syllabification(key): e‧ri‧kois‧sa‧nas‧to
  • Hyphenation(key): erikois‧sanas‧to

Noun

erikoissanasto

  1. special terminology, specialist terminology, specialist vocabulary

Declension

Inflection of erikoissanasto (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative erikoissanasto erikoissanastot
genitive erikoissanaston erikoissanastojen
partitive erikoissanastoa erikoissanastoja
illative erikoissanastoon erikoissanastoihin
singular plural
nominative erikoissanasto erikoissanastot
accusative nom. erikoissanasto erikoissanastot
gen. erikoissanaston
genitive erikoissanaston erikoissanastojen
partitive erikoissanastoa erikoissanastoja
inessive erikoissanastossa erikoissanastoissa
elative erikoissanastosta erikoissanastoista
illative erikoissanastoon erikoissanastoihin
adessive erikoissanastolla erikoissanastoilla
ablative erikoissanastolta erikoissanastoilta
allative erikoissanastolle erikoissanastoille
essive erikoissanastona erikoissanastoina
translative erikoissanastoksi erikoissanastoiksi
abessive erikoissanastotta erikoissanastoitta
instructive — erikoissanastoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erikoissanasto (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erikoissanastoni erikoissanastoni
accusative nom. erikoissanastoni erikoissanastoni
gen. erikoissanastoni
genitive erikoissanastoni erikoissanastojeni
partitive erikoissanastoani erikoissanastojani
inessive erikoissanastossani erikoissanastoissani
elative erikoissanastostani erikoissanastoistani
illative erikoissanastooni erikoissanastoihini
adessive erikoissanastollani erikoissanastoillani
ablative erikoissanastoltani erikoissanastoiltani
allative erikoissanastolleni erikoissanastoilleni
essive erikoissanastonani erikoissanastoinani
translative erikoissanastokseni erikoissanastoikseni
abessive erikoissanastottani erikoissanastoittani
instructive — —
comitative — erikoissanastoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erikoissanastosi erikoissanastosi
accusative nom. erikoissanastosi erikoissanastosi
gen. erikoissanastosi
genitive erikoissanastosi erikoissanastojesi
partitive erikoissanastoasi erikoissanastojasi
inessive erikoissanastossasi erikoissanastoissasi
elative erikoissanastostasi erikoissanastoistasi
illative erikoissanastoosi erikoissanastoihisi
adessive erikoissanastollasi erikoissanastoillasi
ablative erikoissanastoltasi erikoissanastoiltasi
allative erikoissanastollesi erikoissanastoillesi
essive erikoissanastonasi erikoissanastoinasi
translative erikoissanastoksesi erikoissanastoiksesi
abessive erikoissanastottasi erikoissanastoittasi
instructive — —
comitative — erikoissanastoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erikoissanastomme erikoissanastomme
accusative nom. erikoissanastomme erikoissanastomme
gen. erikoissanastomme
genitive erikoissanastomme erikoissanastojemme
partitive erikoissanastoamme erikoissanastojamme
inessive erikoissanastossamme erikoissanastoissamme
elative erikoissanastostamme erikoissanastoistamme
illative erikoissanastoomme erikoissanastoihimme
adessive erikoissanastollamme erikoissanastoillamme
ablative erikoissanastoltamme erikoissanastoiltamme
allative erikoissanastollemme erikoissanastoillemme
essive erikoissanastonamme erikoissanastoinamme
translative erikoissanastoksemme erikoissanastoiksemme
abessive erikoissanastottamme erikoissanastoittamme
instructive — —
comitative — erikoissanastoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erikoissanastonne erikoissanastonne
accusative nom. erikoissanastonne erikoissanastonne
gen. erikoissanastonne
genitive erikoissanastonne erikoissanastojenne
partitive erikoissanastoanne erikoissanastojanne
inessive erikoissanastossanne erikoissanastoissanne
elative erikoissanastostanne erikoissanastoistanne
illative erikoissanastoonne erikoissanastoihinne
adessive erikoissanastollanne erikoissanastoillanne
ablative erikoissanastoltanne erikoissanastoiltanne
allative erikoissanastollenne erikoissanastoillenne
essive erikoissanastonanne erikoissanastoinanne
translative erikoissanastoksenne erikoissanastoiksenne
abessive erikoissanastottanne erikoissanastoittanne
instructive — —
comitative — erikoissanastoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erikoissanastonsa erikoissanastonsa
accusative nom. erikoissanastonsa erikoissanastonsa
gen. erikoissanastonsa
genitive erikoissanastonsa erikoissanastojensa
partitive erikoissanastoaan
erikoissanastoansa 		erikoissanastojaan
erikoissanastojansa
inessive erikoissanastossaan
erikoissanastossansa 		erikoissanastoissaan
erikoissanastoissansa
elative erikoissanastostaan
erikoissanastostansa 		erikoissanastoistaan
erikoissanastoistansa
illative erikoissanastoonsa erikoissanastoihinsa
adessive erikoissanastollaan
erikoissanastollansa 		erikoissanastoillaan
erikoissanastoillansa
ablative erikoissanastoltaan
erikoissanastoltansa 		erikoissanastoiltaan
erikoissanastoiltansa
allative erikoissanastolleen
erikoissanastollensa 		erikoissanastoilleen
erikoissanastoillensa
essive erikoissanastonaan
erikoissanastonansa 		erikoissanastoinaan
erikoissanastoinansa
translative erikoissanastokseen
erikoissanastoksensa 		erikoissanastoikseen
erikoissanastoiksensa
abessive erikoissanastottaan
erikoissanastottansa 		erikoissanastoittaan
erikoissanastoittansa
instructive — —
comitative — erikoissanastoineen
erikoissanastoinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.